Hej vaan, Uppsala on yhä täällä, vaikka bloggaustiheyteni ei sitä viime aikoina olekaan liiaksi todistellut. Nyt on kulunut se ratkaiseva tovi vaihtarielämää, että päivät seurailevat toisiaan ja jotenkin ne täyttyvät tekemisellä ja sitten ovat ohi. Olisi kiva jos voisin kehua tekemisieni olevan jotain kehittävää, mutta… no. Lukekaa eteenpäin.
Viime viikkojen tärkein kohokohta lienee laskiainen. Todella hämmentävää mutta totta, että Suomi ei ole nyysinyt talvikarnevaaliaan Ruotsista (missä tätä mahtavaa talviriehaa ei vietetä), vaan ainakin wikipedian mukaan mäenlaskupäivässä on kyse ehdasta pakanallismuinaissuomalaisesta perinteestä. Joka tapauksessa laskiaista ei toki ollut sopivaa ohittaa olankohautuksella, vaan muutaman suomalaisen kanssa päätettiin kutsua edes vaihtarit pulkkamäkeen. Yllä esitetyistä kuvista saatatte nähdä, kuinka hienosti idea otettiin vastaan! Ihan kun oikeita teekkaretita ❤ (vaikka noloa kyllä, oikeasti pingviini ja pupu ovat kotoisin Ruotsista ja Italiasta) Näiden lähesteekkareiden lisäksi paikalla oli parisenkymmentä muutakin mäenlaskijaa, eli tunnelma oli jo ihan melkein kuin Ullanlinnanmäellä.
Itse en onnistunut raahaamaan itseäni pulkkaostoksille, vaan sen sijaan laskettelin mäkeä vanhassa TV:ssä. Ihan tiedoksi TV-laskusta kiinnostuneille: kyseistä kulkupeliä on sitten vaikea ohjata etenkään siinä vaiheessa kun se alkaa mäkeä alas syöksyessään myös pyörimään itsensä ympäri. Aika selkään saanut olo oli siis päivän jälkeen eli laskiainen kunnialla vietetty!
Muuta rakentavaa ajanvietettä on ollut päiväni ranskalaisena.
Ja International Gasquen vietto eli sitsaaminen. Tästä kuvasta näkee hyvin kuinka mahdottoman vitsikäs olin jo prepartyissä.
Sitseillä riitti kokoa ja näköä ja juhlijoita.
Ja illan päätös oli sen mukainen.
On siis ollut ihan varsin hauskaa viime aikoina. Tänään on erityisen mukava päivä, koska viikon luennot ovat takana päin ja molemmat olivat sen verran stressaavia, että hyvä näin. Ymps-kurssilla oli workshop ja pelkäsin tosissani, että joutuisin leikkimään akateemista älykköä ja todistamaan illuusioita jollain oikeilla ajatuksilla. No eihän se nyt ihan niin mennyt, loppupeleissä kahden tunnin ajan tuijotettiin paperia minkä avulla piti simuloida ihmisen maailmanloppu sekä pohdittiin kuinka kukin ryhmäläisistä aikoo järjestää henkilökohtaisen elämänsä haluamallaan tavalla. Tämä oli ryhmällemme liikaa ja yleisen epätietoisuuden tuokion jälkeen alettiin jutella Iranin historiasta.
Seuraava näytön paikka oli tänä aamuna kun ruotsin tunnilla piti pitää esitelmä, joka jostain epäinhimillisestä syystä videokuvattiin. Mutta sekin on nyt kunnialla sönkätty eli nyt onkin sitten viikonloppu! Koko loppuviikon ohjelma käsittää Kiinan vaihtopapereiden tuijottamista, ensi viikon Japanin matkan (!! :))) suunnittelua, juustokakun leipomista ja… eipä oikeastaan muuta.
On tämä vaihtarin elämä rankkaa.
Ottelusta teki ikimuistoisen sijoittautumiseni erilaisen nuoren asemaan.
李燕娜 matkassa 